On kyllä kuvottavaa, että tällaisia lyhytjänteisiä selkävoittoja haetaan työmarkkinajärjestelmän toimivuuden kustannuksella. Ay-liikkellä on pääoman ja palkkkatyön välisessä dynamiikassa aivan keskeinen rooli. Tuottavuuden kasvu ei välity laaja-alaiseksi hyvinvoinniksi ja ostovoimaksi ilman neuvotteluvoimaisia ammattiliittoja. Lisäksi työehtoneuvottelut ovat nimenomaan markkinaprosessi, jossa käydään kauppaa työn hinnasta. Joskus tulee tehtyä paremmat kaupat kuin joskus toiste, mutta markkinoilla on aina mahdollisuus korjausliikkeeseen. On myös uskomatonta miten moni hyväosainen palkkaorja ei suostu näkemään oman hyvinvointinsa taustalla ammattiyhdistysaktiivien toista sataa vuotta jatkunutta kaupankäyntiä.
Valtakunnallisten kokeiden käyttöönottoa on viime aikoina pohdittu vastauksena peruskoululaisten oppimistulosten heikentymiseen ja arvioinnin yhdenvertaisuuden ongelmiin. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei käyttöönottoa voida suositella.
– Ennakko-oletuksemme oli, että löytäisimme sekä kokeita puoltavaa että horjuttavaa näyttöä, mutta tulokset yllättivät meidätkin. Vain muutamassa artikkelissa kokeilla esitettiin olevan hyviä puolia, ja loput keskittyivät niiden lukuisiin ongelmallisiin seurauksiin, kertoo Ketonen.
Kokeiden oppimistuloksia parantavasta vaikutuksesta ei löytynyt vakuuttavaa näyttöä. Sen sijaan kokeet kavensivat ja pinnallistivat opetusmenetelmiä ja opetuksen sisältöjä. Syynä oli oppilaiden preppaaminen ennakoitujen koekysymysten suuntaan, jolloin muut tavoitteet ja oppiaineet saivat niukemmin huomiota.
Kokeet eivät myöskään kohdelleet sosioekonomiselta tai etniseltä taustaltaan erilaisia oppilaita yhdenvertaisesti. Kokeilla oli negatiivisia vaikutuksia sekä oppilaiden että opettajien toimijuuteen ja hyvinvointiin.